Yritän löytää kunnollisen menetelmän suurille kiteille. Olen kuumentanut kyllästetyn liuoksen kiehuvaksi ja käärinyt sen sitten makuupussiin yön yli saadakseni niitä.
Ongelmana on, että olen varma, että kuumentaminen 100 asteeseen (liuotin on 100-prosenttisesti vettä) vahingoittaa tuotetta ja luo epäpuhtauksia. Olisiko tämä oikein?
Olen kasvattanut noin 5 mm paksuja, 10 mm leveitä ja 30 mm pitkiä yksittäisiä kiteitä tällä menetelmällä, mutta mielestäni se on tuhlausta ja tehotonta.
Onko ideoita?
Olen myös äskettäin syntetisoinut 4MEC:n. Kun yritin syntetisoida 4EC:tä, se muuttui todella nopeasti paskaksi, erittäin vaikeaksi kiteyttää. Syntetisoin kerran vahingossa 4M*C:tä, joka oli muistaakseni trietyyliamiinia, ja se kiteytyi hyvin helposti lohkoiksi, ei kuitenkaan kovin aktiiviseksi. Olenko oikeassa sanoessani, että mitä pidempi molekyyli, sitä helpommin se kiteytyy? Sanon tämän siksi, että metkatinonia on mahdotonta kiteyttää, ja metyylioni on yksinkertainen. Pitäisikö 4MEC:n olla helpompi kuin 4MMC:n?
Ongelmana on, että olen varma, että kuumentaminen 100 asteeseen (liuotin on 100-prosenttisesti vettä) vahingoittaa tuotetta ja luo epäpuhtauksia. Olisiko tämä oikein?
Olen kasvattanut noin 5 mm paksuja, 10 mm leveitä ja 30 mm pitkiä yksittäisiä kiteitä tällä menetelmällä, mutta mielestäni se on tuhlausta ja tehotonta.
Onko ideoita?
Olen myös äskettäin syntetisoinut 4MEC:n. Kun yritin syntetisoida 4EC:tä, se muuttui todella nopeasti paskaksi, erittäin vaikeaksi kiteyttää. Syntetisoin kerran vahingossa 4M*C:tä, joka oli muistaakseni trietyyliamiinia, ja se kiteytyi hyvin helposti lohkoiksi, ei kuitenkaan kovin aktiiviseksi. Olenko oikeassa sanoessani, että mitä pidempi molekyyli, sitä helpommin se kiteytyy? Sanon tämän siksi, että metkatinonia on mahdotonta kiteyttää, ja metyylioni on yksinkertainen. Pitäisikö 4MEC:n olla helpompi kuin 4MMC:n?