Rilmazafoni ja alpratsolaami ovat molemmat bentsodiatsepiinin kaltaisia yhdisteitä, joita käytetään niiden rauhoittavien ja anksiolyyttisten vaikutusten vuoksi, mutta ne eroavat toisistaan farmakologisten ominaisuuksiensa ja annostelunsa suhteen.
Rilmazafonin tyypilliset annokset ovat noin 1-2 mg ennen nukkumista. Koska sitä käytetään Japanissa ensisijaisesti hypnoottisena aineena, sen annostelu heijastaa sen käyttötarkoitusta unilääkkeenä, ja annokset ovat suhteellisen pieniä verrattuna joihinkin anksiolyyttisiin bentsodiatsepiineihin.
Ahdistuneisuuteen alpratsolaamia annostellaan tyypillisesti 0,25-0,5 mg kolme kertaa päivässä, vaikka se voi vaikeissa tapauksissa nousta jopa 4 mg:aan päivässä jaettuina annoksina. Paniikkihäiriöihin voidaan määrätä suurempia annoksia (jopa 10 mg/vrk).
Alpratsolaami on huomattavasti voimakkaampi anksiolyytti kuin rilmasafoni. Alpratsolaamin anksiolyyttisten vaikutusten on oltava voimakkaampia ja voimakkaampia pienemmillä annoksilla verrattuna rilmasafoniin.
Rilmasafonin käyttö on erikoistuneempaa, lähinnä unihäiriöihin, kun taas alpratsolaamia käytetään laajalti ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöihin, minkä vuoksi niiden tyypillinen annostelu ja käyttökohteet ovat varsin erilaisia.
Rilmazafonin ja alpratsolaamin välillä ei ole suoraviivaista vastaavuutta niiden erilaisten käyttötarkoitusten ja tehojen vuoksi. Yleisesti ottaen 1 mg:n rilmazafonin vaikutuksia voidaan kuitenkin löyhästi verrata noin 0,125-0,25 mg:aan alpratsolaamia, vaikka tämä on karkea arvio ja voi vaihdella suuresti yksilöllisen aineenvaihdunnan perusteella.