Minulla on täsmälleen sama tulos kaikissa yrityksissäni yhden potin metamfetamiinisynteesissä TÄÄLTÄ löytyvän menettelyn mukaisesti.
Kaikki näyttää menevän hyvin, mutta kun kaasutan ei-polaarisen kaasuni, se samentaa liuoksen heti, kun putkeni menee pulloon. Saostuma ei ole lainkaan kiteinen, vaan se on valkoista vahamaista ainetta, joka suodattamisen ja suodatinpaperin pois raaputtamisen jälkeen haisee PSE:lle poltettuna (ei savustettuna....). Minun täytyy tietää mistä tämä vaha on peräisin.
Puhdistaakseni ja väkevöidäkseni PSE:ni käytin ioninvaihtomenetelmää, jossa käytin DOW Chemicalin korkeahappoisia, kationeja korvaavia vedenpehmennyshelmiä. Sen tuottama PSE näyttää upealta, valkoisia, neulamaisia kiteitä, mutta sillä on taipumus tarttua hieman itseensä (eli jos kaataisin 3 g suppiloon, se tarttuisi hieman itseensä ja tarvitsisi ehkä pientä tönäisyä lasisauvalla päästäkseen suppilon varren läpi). Ensimmäinen ajatukseni oli, että kationinvaihtajan vedenpehmennyshelmimenetelmä on vaarantunut ja että seokseen on lisätty ionista "gakia", joka eluoituu helmistä PSE:n mukana. Koska vahamainen aine on valkoista ja jakautui tasaisesti pse-kiteiden joukkoon, se jäi huomaamatta, ja se pilaa jotenkin pelkistysreaktion. Tästä huolimatta, kun kaasutan PSE-puhdistusprosessin lopussa, en saa lainkaan näkyvää vahaa. Se saattaa olla siellä, mutta ainakin kaasutan kiteisen amiinin sen mukana. Kun SnB-reaktio epäonnistuu, miksi PSE ei kaasuudu samalla tavalla kuin puhdistuksen aikana? Sen sijaan saan vain vahaa, ei mitään kiteitä SnB-yritykseni jälkeen. Olen yrittänyt käyttää heksaania/eetteriä ja napathaa NP:nä, täsmälleen sama tulos.
Onko kenelläkään ehdotuksia tämän vahan poistamiseksi PSE:stä, kun kaikki muu on jo poistettu? Ioninvaihtomenetelmä poistaa mielestäni kaiken muun paitsi tuon. Tein joitakin testejä PSE:llä, jonka luulin olevan puhdasta, ja sen liukeneminen IPA:han kestää aivan liian kauan, joten kiteiden on oltava päällystetty jollakin.
Kaikki näyttää menevän hyvin, mutta kun kaasutan ei-polaarisen kaasuni, se samentaa liuoksen heti, kun putkeni menee pulloon. Saostuma ei ole lainkaan kiteinen, vaan se on valkoista vahamaista ainetta, joka suodattamisen ja suodatinpaperin pois raaputtamisen jälkeen haisee PSE:lle poltettuna (ei savustettuna....). Minun täytyy tietää mistä tämä vaha on peräisin.
Puhdistaakseni ja väkevöidäkseni PSE:ni käytin ioninvaihtomenetelmää, jossa käytin DOW Chemicalin korkeahappoisia, kationeja korvaavia vedenpehmennyshelmiä. Sen tuottama PSE näyttää upealta, valkoisia, neulamaisia kiteitä, mutta sillä on taipumus tarttua hieman itseensä (eli jos kaataisin 3 g suppiloon, se tarttuisi hieman itseensä ja tarvitsisi ehkä pientä tönäisyä lasisauvalla päästäkseen suppilon varren läpi). Ensimmäinen ajatukseni oli, että kationinvaihtajan vedenpehmennyshelmimenetelmä on vaarantunut ja että seokseen on lisätty ionista "gakia", joka eluoituu helmistä PSE:n mukana. Koska vahamainen aine on valkoista ja jakautui tasaisesti pse-kiteiden joukkoon, se jäi huomaamatta, ja se pilaa jotenkin pelkistysreaktion. Tästä huolimatta, kun kaasutan PSE-puhdistusprosessin lopussa, en saa lainkaan näkyvää vahaa. Se saattaa olla siellä, mutta ainakin kaasutan kiteisen amiinin sen mukana. Kun SnB-reaktio epäonnistuu, miksi PSE ei kaasuudu samalla tavalla kuin puhdistuksen aikana? Sen sijaan saan vain vahaa, ei mitään kiteitä SnB-yritykseni jälkeen. Olen yrittänyt käyttää heksaania/eetteriä ja napathaa NP:nä, täsmälleen sama tulos.
Onko kenelläkään ehdotuksia tämän vahan poistamiseksi PSE:stä, kun kaikki muu on jo poistettu? Ioninvaihtomenetelmä poistaa mielestäni kaiken muun paitsi tuon. Tein joitakin testejä PSE:llä, jonka luulin olevan puhdasta, ja sen liukeneminen IPA:han kestää aivan liian kauan, joten kiteiden on oltava päällystetty jollakin.